Orava, pieni pörröhäntä,
hangella juosta vipeltää.
Pysähtyy hetken – kohta säntää,
puuhun nopeaan kiipeää.
Oksalle istuu ihmetellen,
ympärilleen se katselee.
Kuulee jokaisen rasahduksen
ja valppaana oksalta seurailee.
Kohta jo alas tulee puusta,
juoksee ja iloiten temmeltää.
Ei se välitä mistään muusta,
kun vain saisi syötävää.
Lintujen ruokapaikan huomaa,
siinä se hetken istahtaa.
Leivän muruja siitä noutaa
ja sitten puuhun juoksee taas.
Orava, vikkelä eläväinen,
aamulla pihalle ilmestyy.
Se on hyvin tarkkaavainen,
taas oksalle piiloon käpertyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti